Thursday, September 1, 2016

Tylliunelmaa



Nyt ne tulee-- no, ne häät!



Viikko Suomessa huipentui vihkimiseen Taidemuseo Onnissa ja hääjuhlaamme Joensuun Teatteriravintolan lasiterassilla. Viikkoon mahtui kaikenlaista säätöä ja vääntöä, stressiäkin. Muunmuassa häiden aamuna olin niin hajalla ja stressaantunut, että totesin valokuvaajalle, etten välitä millaisia kuvia otetaan ja että häät ovat ihan turhanpäiväistä teatteria. Onnekseni voin kertoa, että tämä ajatus suli pois päivän mittaan, kunhan sain itse keskittyä lähinnä laittamaan itseni vihittävään kuntoon enkä enää ollut puhelinkeskuksena organisoimassa kymmenpäistä apulaisjoukkoa (joita ilman ei hääpäivästä olisi tullut taas yhtään mitään, kaikille mukanaollelleille enemmän ja vähemmän vapaaehtoisille niin iso kiitos, että housut ratkee).

Hiukset kestivät 10m/s puuskaisesta tuulesta huolimatta koko päivän, mikä oli itsessään aika hämmästyttävää. Kiitos Indin Piia.



Hääseremonia oli kerrankin sopivan lyhyt. Kaunis häämarssi soi jousikvartetin soittimista pakahduttavan juhlallisesti. Morsiustytöt ensin, sitten kaaso, toinen kaaso, tulee tauko sillä kolmas kaaso on heittäytynyt liukkaalla lattialla selälleen juuri ennen ovista astumista. Vien hautaani tämän näyn, kaikkia meitä naurattaa kamalasti kun kaason jalat ja kädet vispaavat ilmassa ja helmat liehuvat. Lopulta pääsemme kaikki sisään juhlasaliin. Itseräätälöity vihkikaava kesti vain 10 minuuttia osittain siksi, että kaavailtua laulunumeroa ei tullutkaan, sillä viimeinen kaaso oli liian tunnekuohun vallassa laulaakseen mitään. Isäni toimitti vihkijän virkaa, me viitoimme jatkamaan. Siirryimme seuraavaan ohjelmanumeroon, eli sormusten vaihtoon. Hetken hiljaisuus.
"Iskä nytkö?"
- Nytkö mitä?
"Saako suudella morsianta, sanotko you may kiss the bride?"
Isossa juhlasalissa on muuten ihan turhaa kuiskailla, kyllä kaikki kuulevat mitä siellä kaaren alla keskustellaan.
Vihkikaavaa kehuttiin jälkikäteen ihan meidän näköiseksi. Ai, vähän hajanaiseksi ja kaikinpuolin improvisoiduksi? No, kuvaavahan se on!



Yritämme poistua hevoskyydillä vihkimisen jälkeen. Missä kaasot on? Missä isä? Minun laukkuni on hävinnyt, enkä ole vielä maksanut tilavuokraa (se onneksi hoitui sitten myöhemmin), tietääkö kukaan miten vieraat ohjataan juhlapaikalle? No, me lähdetään joka tapauksessa. Hevoskyyti vie meidät läpi Joensuun rumimpien korttelien kohti satamaa. Kadulla muutamat tallaajat pällistelevät, hymy irtoaa tasan yhdeltä. Ehkä auto olisi ollut parempi vaihtoehto. Onneksi hevosen kavioiden kopina on rentouttavaa, ei sada ja on niin lämmintä, että vilttiä ei tarvita (ei sitä nimittäin ole kyydissä). Otamme muutaman kuvan hevosen kanssa, hevoselle maistuisi minun tyllipukuni. Hyvä polle!



Itse juhlallisuudet sujuvat vain muutamalla hikkauksella, aikataulu venyy sillä vieraat viihtyvät hyvin keskenään ja meidän valokuvaus meinaa unohtua kokonaan. Teatteriravintolan tarjoilut ovat erinomaiset ja palvelu todella ystävällistä ja asiantuntevaa sekä suomeksi, että englanniksi. Vieraamme olivat todella otettuja siitä, että erityisruokavaliot oli otettu huomioon. Mekkoni käy kireäksi alkupalapöydän jälkeen, mutta koitan väkisin syödä kaikkea. Liian hyvää hukkaanheitettäväksi!



Ehdottomaksi kohokohdaksi on muuten nostettava Polaroid-vieraskirja. Vierailla tuntui olevan todella hauskaa Instax-kameroiden kanssa ja filmikin käytettiin viimeiseen kuvaan saakka. Meistä on ollut todella hauskaa katsella kaikkien polaroid-kuvia kirjasta ja onneksemme myös saimme huomata, että kaikista vieraista on kuva kirjassa. Suosittelen tätä lämpimästi! Kyseessä ei ole maksettu mainos, mutta ps Fujifilm, meitä saa sponsoroida lisäfilmillä, vink vink.

Illanmittaan saamme kvartetilta tunnelmamusiikkia, ystäväni esiintyy kvartetin seurana huilulla ja saksofonilla (aivan ihanaa!) ja me joudumme nolosti heilumaan kaikkien eteen, sillä kumpikaan meistä ei osaa tanssia, ja en ehtinyt pyytää kaasoilta apua mekon helman nostamiseen. Yllätysmomenttina molempien morsianten ryöstö, omansa sai takaisin lausumalla suomenkielisiä sanoja, kuten perinteikäs ÄIMÄNKÄKENÄ, ja kääntämällä niitä englanniksi "Lentokonesuihkuturbiiniapumekaanikkoaliupseerioppilas" ei halunnut kääntyä, kilautin vieraspöytään apuja ja nolasin itseni kääntäjäystävieni edessä. Onneksi heltyivät, ja saimme toisemme takaisin.


Juhlat sujuivat mielestäni hyvässä ja lämpimässä hengessä, jopa iäkkäät isovanhempani viihtyivät iltamyöhään asti ja lopulta vietimme kello 22-24 välisen ajan hyvästellen hitaasti poistuvia vieraitamme. Oli mukavaa saada lohkaistua rauhoitettu hetki kaikkien hyvästelyyn ja sanojen vaihtoon, sillä itse juhlan aikana tuntui pääsääntöisesti siltä, että kenellekkään ei ehdi puhua mitään. Lahjapöytä oli jo korjattu kasaan ehtiessämme sen luoksen, joten kortit ja lahjat olivat jo aika sekaisin. Kiitämme siis tasapuolisesti kaikki ihanista ja ajatuksella annetuista lahjoista näin julkisesti.

Kello oli 2.00 kun olimme purkaneet itsemme mekoista ja hiuksista ja käyneet pikaisessa suihkussa.
Hyvä olo. Vaikka päivä ei ollut täydellinen, ja aika harvoin häät varmaan ovat, niin kyllä meillä oli ihan kymppiolo. Meidän näköiset, hieman sekalaiset, hyvät juhlat.

 Kiitos kaikille mukanaolleille. Kaikkein tärkeintä oli nähdä, kuinka paljon meidän ympärillä on ihania rakkaita ihmisiä, joille me ollaan tärkeitä just tämmöisinä, sekalaisina, hassuina, niinkuin me ollaan.

Pus.

Disclaimer: Postauksessa on käytetty pääsääntöisesti vieraiden ottamia kuvia, sillä emme ole saaneet ammattikuvia vielä ja kumpikaan meistä ei koskenutkaan puhelimeen tai kameraan koko päivänä.

12 comments:

  1. Paljon onnea! Ihanilta juhlilta kuulostaa =)
    Meillä sama edessä reilun kolmen viikon päästä - saa nähdä, miten käy!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässäpä muutama vinkki hääpäivän aamuun:
      1. Muista syödä. Ei todennäköisesti ole nälkä, mutta matalasta verensokeristasi kärsivät sitten kaikki ympärilläsi. :D
      2. Muista juoda (muutakin ku skumppaa), myös nestehukka aiheuttaa ankaraa ketutusta.
      3. Muista mikä on oikeasti tärkeää, eli kaikki ihanat ihmiset! Luota siihen, että vastuuhenkilöt kantavat kyllä vastuunsa eikä sinun tarvitse olla asiasta huolissasi.

      Etukäteen onnea myös teille! Häät ovat niin hauskoja!

      Delete
  2. Voi, miten ihanalta juhlalta suuri päivänne kuulostaa. Paljon onnea teille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehdottomasti kaiken päänsäryn arvoista! Kiitämme!

      Delete
  3. Onnea teille! Tuli tuosta vihkimisestä mieleen meidän virallisuudet. Mies ei saanut hermostuneisuudeltaan sormusta mahtumaan mun sormeen, joten nappasin sen häneltä ja pujotin sormeeni itse. Ei se oo niin justiinsa :). Oli ihan meidän näköinen tilaisuus.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voihan nenä! Mutta ei onneksi tippuneet ja hävinneet sormukset. Meillä morsiusneitoja jännitti, että jos he vahingossa tiputtavat sormusrasian ja sormukset häviävät. Me ei tosiaan ehditty harjoitella vihkikaavaa kertaakaan, joten tuli siinä kaikkea sekaluutta kuten yllättäen peruuntunut laulunumero ja kaavasta unohtuneet suutelot. :D

      Delete
  4. Ai miten ihana postaus ja olette ihan älyttömän kaunis pari! Onnittelut! Meidän häät oli huomattavasti yksinkertaisemmat eikä vieraita ollut kuin neljä, mikä helpotti järjestelyjä paljon mutta toisaalta joskus mietin, että olisi ollut kivaa tehdä niistä vähän isommat bileet. Noh, meillä asiaan vaikutti erityisesti appivanhempieni asenne, sieltä ei olisi häihin tultu joten... tärkeintä kuitenkin on, että saimme toisemme ja olemme onnellisia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanonpa vaan, että kylläpä appivanhempien asenteessa ois vähän korjaamisen varaa. Tai ei edes vähän! Hyi mimmoista käytöstä. Isoissa ja pienissä häissä on kyllä puolensa ja puolensa, myös intiimi tilaisuus on mielestäni kaunis! Ja ainahan sitä voi heittää pystyyn jotkut muut isot karkelot jos rahaa ehdoin tahdoin tahtoo laittaa palamaan. :)
      (häät oli erinomainen syy maksaa muunmuassa hevoskärrystä, haha!)

      Delete
  5. Vau, onpa ihanan näköisiä kuvia! Paljon paljon onnea!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Odotamme malttamattomina ammattikuvaajan kuvia, jotka aion luonnollisen narsistisesti tuutata sitten tänne. :D
      Kiitämme!

      Delete